[46] Kaarle XII:n äkillinen kuolema on antanut paljon päänvaivaa sekä historioitsijoille että lääketieteen edustajille. On kaikin mahdollisin keinoin koetettu saada selville, mistä Kaarle sai tuon kuolettavan kuulan päänsä läpi, vihollistenko vai omien miesten puolelta, mutta toistaiseksi siihen ei ole saatu varmuutta. Kolmasti on m.m. Kaarlen palsamoitu ruumis, jota säilytetään Tukholmassa Ritariholman kirkossa, ollut tutkittavana. Ensi kerran se tapahtui v. 1746, jolloin sangen pikaisen ja pintapuolisen tutkimuksen perusteella todettiin kuulan menneen sisään oikeasta ohimosta ja tulleen ulos vasemmasta, toisen kerran v. 1859, jolloin tultiin aivan päinvastaiseen tulokseen, ja kolmannen kerran heinäkuussa 1917, jolloin Ruotsin etevimmät lääketieteelliset auktoriteetit kaikin nykyaikaisin apuneuvoin (käyttämällä valokuvausta, röntgen-säteitä y.m. keinoja) tutkivat kuninkaan muumioitunutta päätä. Itse pääkysymykseen ei tämäkään tutkimus ole enää voinut antaa lopullista varmuutta. Sensijaan voitiin joltisenkin varmasti todeta, että kuolinhaavan on tuottanut yksi ainoa tuliaseesta ammuttu, silmänräpäyksessä tappanut pyöreä rauta- tai lyijykuula, jonka läpimitta on ollut noin 18-20 mm. Se on kokonaisena kulkenut jokseenkin vaakasuoraan hieman vinosti taaksepäin kuninkaan pään läpi, mennen sisään vasemmasta ohimosta ja tullen ulos oikeasta. Tutkimus ei voinut varmasti ratkaista, onko kuula ollut läheltä ammuttu, mutta totesi, että se on lujalla voimalla, särkien ja musertaen, läpäissyt kuninkaan pään.