AINI. Älkää puristako minua niin ankarasti — se ei käy laatuun — —
KEIKKANEN. Suokaa — — näin —
(Ojentaa kätensä polkan asentoon).
AINI (lyöden häntä kädellä). Mutta minäpä en tahdo!
KEIKKANEN. Oo!
(He ovat tulleet aivan tuolin viereen, jonka takana Sirkkunen on ollut piilossa. Sirkkunen suutelee salaa Ainin kättä).
AINI! Oivoi! Kun ette edes tuota tainnut!
KEIKKANEN. Pyydän nöyrimmästi — te ette ollenkaan pysynyt tahdissa.
— — Ja teitä sanottiin kuitenkin aivan tarkaksi soitannon tuntiaksi.
AINI. Minuako? — Herran tähden, enhän minä taida muuta kuin: "Hoi on, hoi on, huolettaa ja hulluksi taidan tulla — — —". Ja "— — — kors på Idas graf!" Muita min'en taidakkaan. — — —
KEIKKANEN. Mutta sanoihan minun isäni, että te olette erinomaisen taitava soitannossa.