"Ei se ainakaan laivan nimeltä kuulosta", mutisi Gannett.
"Niin, — muutaman päivän perästä saavuitte Neapeliin — — —."
"Siellä minä en kertaakaan käynyt kaupungissa", huomautti koneenkäyttäjä.
"Papukaija sanoi päinvastoin."
"Pitäisi sinun enemmän uskoa omaa miestäsi kuin tuollaista kirottua lintua", sanoi Gannett mielistellen.
"Tietystikin minä sen teen, Jem", vastasi vaimo, "tahdon vaan todistaa sinulle, että lintu valehteli koska et sitä muuten usko."
Gannett veti piipun taskustaan, kaivoi poron kopasta ja puhalsi päättävän näköisenä varteen.
"Eräs tyttö möi hedelmiä aivan laivan lähellä", jatkoi rouva. "Eräänä iltana ostit sinä viikunoita ja aioit samalla suudella häntä, mutta tytön sulhanen sattuikin näkemään ja aikoi iskeä sinua veitsellä. Sinä pelästyit, hyppäsit mereen ja olit vähällä hukkua."
Gannett viritti hitaasti ja huolellisesti piippunsa ja vei tulitikun pätkän uuniin.
"Minä tulin aivan sairaaksi sen jutuista — tuskin tiesin mitä tehdä", jatkoi rouva Gannett. "Ollessasi Suezissa — — —."