Koneenkäyttäjä teki kieltävän eleen. "Tarpeeksi", sanoi hän jäykästi.
"Niin, halusta en toistaisikaan mitä se kertoi Suezista", sanoi vaimo.
"Mutta ajattelin sen ehkä sinua huvittavan."
"Ei ollenkaan", vastasi koneenkäyttäjä ja puhalteli sankkoja sauhuja piipustaan. "Ei ollenkaan."
"Luultavasti nyt jo myöskin ymmärrät, miksi linnun hukkasin?" kysyi rouva Gannett. "Jos se tuonlaisia valheita olisi kertonut minusta sinulle, olisit sinä tietysti uskonut. Eikö totta?"
Gannett otti piipun suustaan ja kiersi uudestaan käsivartensa vaimonsa vyötäröille.
"En rakkaani", sanoi hän liikutettuna, "yhtävähän kuin sinäkään sitä tehnet."
"Ja minä tein oikein myödessäni sen? Eikö totta, Jem?"
"Aivan oikein", vastasi Gannett merkillisen sydämellisesti. "Se oli viisainta mitä taisit tehdä."
"Mutta pahinta et sinä vielä kuullut", sanoi rouva Gannett, "kun olitte
Suezissa — — —."
Gannettilta pääsi hiljainen sisällinen rukous Suezin edestä, hän löi nyrkkinsä pöytään ja kielsi vaimonsa koskaan mainitsemasta sitä nimeä. Sitten komensi hän illallista.