Toinen näistä akoista avasi oven Waylandin kolkutuksesta ja vastasi hänen pyyntöönsä päästä näyttämään tavaroitaan talon arvoisille naisille, ankaralla, omituisen murteellisella haukkumasanojen tulvalla.
Kauppias älysi vaimentaa hänen rääkyntäänsä sujahuttamalla hopearahan hänen kouraansa ja lupailemalla hieman kangasta myssyyn, jos talon rouva vain ostaisi hänen tavaroitaan.
»Suur kiitost, paljon kiitoksia, min onki jo ihlan rikki. — Men ny reppunes tonne rekuoliin. — Siel se justiin käveliekin.» Akka vei siis kauppiaan puutarhaan ja sanoi, osoittaen erästä vanhaa, rappeutunutta huvihuonetta: »Tuol se on ny — tuol noi — kyl se ostaa, kyl vaa, se pitie niin kovast koreist kankaist.»
»Hän jättää minut selviytymään täältä omin apuineni», ajatteli Wayland, kuullessaan ämmän sulkevan puutarhanportin mennessään. »Eivät ne nyt sentään minua hakanne, eivät ainakaan uskaltane murhata niin pienestä rikoksesta ja näin varhaisella hämäränhetkellä. Hiisi vieköön, minä astun eteenpäin — urhoollinen sotapäällikkö ei ajattele ennen pakoa, ennen kuin hänet on lyöty. Näenpä kaksi naista vanhassa huvimajassa tuolla — mutta miten lähestyä heitä? — Seis — Will Shakespeare olkoon auttajani hädässä. Minä esitän niille hieman Autolycusta.» Ja hän lauloi lujalla äänellä ja asiaankuuluvalla rohkeudella seuraavan suositun näytelmäpätkän: —
»Liinaa lumivalkoista,
Sysimustaa harsoa,
Hienon hienoja hansikoita,
Koko- ja puolinaamioita.
»Minkä oudon ilmestyksen onkaan onni meille tänään lähettänyt, Janet?» kysyi rouva.
»Yhden noita turhamaisten tavarain kaupitsijoita, joita reppureiksi sanotaan», vastasi Janet totisissaan, »ja jotka myyvät lyhyttavaroitaan vielä lyhyemmällä mitalla. — Ihme, että Dorcas-mummo päästi hänet sisään.»
»Sepä nyt sattui sopivaan aikaan, tyttö», sanoi kreivitär; »me vietämme raskasta elämää täällä, ja tämä saattaa lyhentää ikävän hetken.»
»Niin, armollinen rouva», vastasi Janet; »mutta isäni?»
»Hän ei ole minun isäni, Janet, eikä toivoakseni herranikaan», virkkoi kreivitär. — »Minä käsken, kutsu se mies tänne — minä tarvitsen yhtä ja toista.»