»Se on siis mustalainen!» virkkoivat kreivittäret toinen toiselleen.
»Pyhä Maria, joko kuningas taas on luottanut tuommoiseen hylkiöön.»
»Voinpa tutkistella miestä, jos niin tahdotte», sanoi Durward, »ja ottaa selvää niin paljon kuin mahdollista, onko häneen luottamista.»
Qventinkin, samoinkuin Croyen neidit, oli näöstä sekä puvusta tuntenut miehen tuollaiseksi maankuljeksijaksi, joiden joukkoon hän itsekin melkein oli tullut luetuksi ollessaan Trois-Eschelles'n ja Petit-André'n nopsissa kynsissä. Hänkin siis aivan luonnollisesti arveli vaaralliseksi luottaa oppaaseen, joka kuului tuohon kiertelevään kansaan.
»Oletko tullut tänne meitä vastaan?» oli Durward'in ensi kysymys.
Tuntematon nyökäytti päätään.
»Ja mitä varten?»
»Saattamaan teitä lüttichiläisen palatsiin.»
»Piispanko?»
Mustalainen nyökäytti taas päätään.
»Minkä merkin voit antaa minulle, jotta voimme sinuun luottaa?»