[1] Kaarle herttuan hovinarri.
»Ja mitäs sitten lausui hänen kuuluisa viisautensa?» kysyi kreivi.
»Kun herttua», vastasi Comines, »kiireesti käski tuoda esille muutamia hopea-astioita sekä koristuksia tervetuliaisantimiksi kuninkaalle ja hänen seuralaisilleen, virkkoi Le Glorieux: »Älä, Kalle veikkoseni, vaivaa vähiä aivojasi semmoisilla puuhilla; minä annan Ludvig serkullesi jalomman ja sopivamman lahjan kuin mitä sinulla on antaa. Annanpa hänelle kun annankin narrinlakkini ja kulkuseni, vieläpä puumiekkanikin päälliseksi — sillä, sen vannon pyhän messun kautta, hän on paljoa suurempi narri kuin minä, jos hän antautuu sinun kynsiisi! — Entäs, jollen minä annakaan hänelle syytä katua mitään? Mitäs sitten, sanopas mies? — kysyi herttua. — Totta maar', Kalleseni, sitten annan lakkini ja puumiekkani sinulle, sillä siinä tapauksessa sinä meistä kaikista kolmesta olet houkkapäisin narri! — Tämä koirankurinen kokkapuhe, sen voitte arvata, oikein pisti herttuan sydämeen — minä näin kuinka hän punastui ja purasi huultansa. — Ja nyt meidän uutisemme ovat kerrotut, jalo Crévecoeur, ja minkälaiset ne teidän mielestänne ovat?»
»Ne ovat ruudilla täytetyn miinan kaltaiset», vastasi Crévecoeur, »jota kohtalo, niin pelkään, on määrännyt minua sytykkeellä koskemaan. Teidän ja minun sanomani ovat niinkuin tappurat ja tuli, jotka eivät saata yhtyä synnyttämättä leimahdusta, tai niinkuin muutamat kemialliset aineet, jotka sekoitettuina toisiinsa välttämättömästi räjähtävät. Hyvät herrat — ystävät — tulkaa tänne, ratsastakaa aivan lähelläni — ja kun kerron teille, mitä Lüttich'in hiippakunnassa on tapahtunut, niin tekin luultavasti sanotte samoinkuin minä, että Ludvig kuninkaan olisi yhtähyvin sopinut lähteä pyhiinvaellusmatkalle Manalan maille, kuin tulla Peronneen näin sopimattomalle vieraskäynnille.»
Molemmat herrat lähestyivät kumpikin puoleltansa kreiviä ja kuulivat puoleksi hillityillä ihmetyksen huudahduksilla sekä liikkeillä hänen kertomustansa Lüttich'in sekä Schönwald'in tapahtumista. Durward kutsuttiin sitten heidän puheilleen, ja häneltä tiedusteltiin kaikkia pienimpiäkin, piispan surmaa koskevia seikkoja, kunnes hän viimein ei enää ruvennut enempää vastaamaan, koska hän ei tietänyt missä tarkoituksessa tätä kaikkea kyseltiin ja mitä näillä hänen vastauksillaan aiottiin tehdä.
Nyt he saapuivat Sommejoen viljaville, tasaisille rantamille, ja heidän silmiensä eteen kohosivat pienen Peronne la Pucellen kaupungin vanhat vallit sekä sen ympärillä olevat rehoittelevat, vihannat nurmikot, jotka nyt viideksitoistatuhanneksi mieheksi arvioidun Burgundin armeijan monilukuiset teltat saattoivat valkeina välkehtimään.
XXVI
YHTYMINEN
Kun yhtyy kuninkaat, niin sanoa sen uhkaavaksi yhtymiseks voivat täht'-ennustajat, aivan niinkuin Mars- ja Venus-tähti yhtyvät.
Vanha näytelmä.