Asianajaja poisti hänen pelkäilynsä tässä kohden ja kysyi sitte Jenny Gibsonia, saaden kuulla, että hän oli suostunut mr. Dinmontin tarjoukseen. "Ja niinhän olen tehnyt minäkin, koska hän minua niin kauniisti osasikin pyytää", haastoi mrs. Rebecca; "kovasti kunnollista väkeä ne Dinmontin, vaikka rouva ei sietänyt paljoakaan kuulla ystävistä siltä haaralta sukua. Mutta Kaarlolan kinkuista hän piti, ja juustoista, ja teiristä, joita ne ehtimiseen lähettelivät, ja lampaanvillasääryksistä ja kintaista — kyllä hän niistä piti."

Mr. Pleydell antoi nyt mrs. Rebecan mennä. Hänen lähdettyään virkahti lakimies: "Sen mustalaisvaimon luulen tuntevani."

"Olin juuri samaa huomauttaa", vastasi Mannering.

"Ja hänen nimensä" — alotti Pleydell.

"On Meg Merrilies", jatkoi eversti.

"Tiedättekö sen?" äännähti asianajaja, hullunkurisen kummastunut ilme kasvoissaan katsellen soturi-ystäväänsä.

Mannering vastasi tunteneensa sellaisen vaimon, käydessään Ellangowanissa pariakymmentä vuotta aikaisemmin; ja sitte hän oppineelle seurakumppanilleen kertoi kaikki ensimäisen käyntinsä huomattavat yksityiskohdat.

Mr. Pleydell kuunteli hyvin tarkkaavasti ja vastasi sitte:

"Onnittelin itseäni tutustumisestani syvästi oppineeseen jumaluustieteilijään, tavattuani kappalaisenne; mutta enpä todellakaan odottanut havaitsevani hänen isäntäänsä Albumazarin tai Messahalan oppilaaksi. Sellainen aatos minulla on kuitenkin, että tuo mustalainen voisi kertoa meille asiasta jotakin enemmän kuin hän tähtienlukemisesta tai kaukonäkemyksestä johtelee — minulla oli hänet kerran käsissäni, enkä hänestä silloin paljoakaan selvää saanut; mutta nyt minun täytyy kirjottaa Mac-Morlanille, jotta hän mullistaa maat ja taivaat akan löytymiseksi. Mielelläni tulen paikkakunnalle itse avuksi hänen tutkimiseensa — minulla on vielä sikäläinen rauhantuomarin valtuus, vaikka olen sheriffin virasta luopunut. Elämässäni ei ole minulla ollut mitään hartaammin sydämelläni kuin tuon murhan ja lapsen kohtalon selville saaminen. Minun täytyy myös kirjottaa Roxburghshiren sheriffille ja jollekulle toimeliaalle rauhantuomarille Cumberlandiin."

"Toivoakseni paikkakunnalle tullessanne teette Woodbournen pääkortteeriksenne?"