Heti hänen mentyään Dandie tutkiskeli ympäristöä, kuunteli avaimenreiällä kuin saukon puhallusta vaanien ja varmistuttuaan siitä, että he olivat kahden kesken, palasi pöydän ääreen. Hän sekotti itselleen niin nimittämänsä iltatuikun, kohensi tulta ja alotti kertomuksensa hänelle harvinaista vakavuutta ja tärkeyttä ilmaisevalla matalalla äänellä.
"Katsokaas, kapteeni, minä olin ollut Edinburghissa pari kolme päivää, käydäkseni erään ystävä-vainajamme maahanpaniaisissa, ja kenties olisi minun pitänyt saada jotakin vaivastani; mutta pettymyksiähän aina sattuu, minkäs niille voipi. Ja oli minulla sitä paitsi pikku lakiasiakin, mutta se ei kuulu sinne eikä tänne. Olin saanut asiani toimeen ja tulin kotiin, ja huomenissa heti läksin nummelle katsomaan paimenten puuhia, ja ajattelin yksin tein katsastaa harjua, missä päin Dawstonin Jaakolla ja minulla on kinaa rajasta. No, juuri kun olin perille tulemassa näin edelläni miehen, joka ei ollut meidän paimeniamme, vaikka siellä päin ei ihmeekseenkään vierasta tapaa. Hänet tavottaessani tunsinkin Kettu-Kaaperin, metsästysapulaisen. Sanoinpa hänelle hiukan kummastuksissani: 'Mitäs te täällä yläällä variksien parissa teette, ilman koirianne, hyvä mies? Koirittako kettua etsitte?' Siihen hän sanoi: 'En, isäntä, mutta tahdoin tavata teidät itsenne.'
"'Vai niin', minä sanoin, 'taidatte nyt tarvita jotakin talveksi takkaan tai pataan pantavaa?'
"'En, en', hän tuumi, 'en minä sellaista ole vailla; mutta tehän pidätte kovasti suurta väliä sillä kapteeni Brownilla, joka täällä kävi, niinhän?'
"'Pidän totisesti, Kaaperi', minä sanoin; 'ja mitä hänestä, hyvä mies?'
"'Ka, niitä on muitakin', hän sanoi, 'jotka hänestä pitävät lukua kuin te, ja joku, jota minun on pakko totella; enkä minä ihan omasta tahdostani ole tässä kertoakseni hänestä teille jotakin, mikä ei teitä miellytä'.
"'Totisesti ei ole minulle mikään mieleen, mikä ei hänellekään', minä sanoin.
"'Silloin', hän sanoi, 'pahottaa mieltänne kuulla, että hän joutunee Portanferryn vankilaan, ellei hän osaa olla varuillaan, sillä vangitsemiskäskyjä on liikkeellä hänen pidättämisekseen niin pian kuin hän saapuu vesitse Allonbysta. Ja nyt, isäntä, jos ikinä toivotte hänen menestystään, on teidän ratsastettava Portanferryyn minkä hepo kavioistaan kerkiää; ja jos huomaatte hänet vangituksi, niin teidän tulee viipyä hänen luonaan yötä päivää pari vuorokautta, sillä hän joutuu tarvitsemaan ystäviä, joilla on sekä sydäntä että kättä; ja jos tämän lyötte laimin, niin kadutte vain kerran, nimittäin ikänne pitkän.'
"'Mutta, Herra nähköön, hyvä mies,' minä sanoin, 'mistä te tämän kaiken tiedätte? Onhan tästä aimo taival Portanferryyn.'
"'Siitä älkää välittäkö', hän sanoi; 'ne, jotka meille viestin toivat, ratsastivat yötä päivää, ja teidän on lähdettävä oitis, jos tahdotte mitään hyvää toimittaa — eikä ole minulla teille sen enempää sanottavaa'.