"Totta kyllä, hyvä Glennaquoich, ja sanat ovat aivan selvät: caligae dictae sunt quia ligantur; nam socci non ligantur, sed tantum intromittuntur, s.o. caligae saavat nimensä nauhoista, joilla ne sidotaan, kun socci — jotka voinevat olla samaa kuin meidän tallukkamme, joita englantilaiset nimittävät tohveleiksi — vain sujautetaan jalkaan. Valtakirjan sanat myös suovat vaihtoehdon: exuere, seu detrahere, s.o. avata, kuten sandaaleista eli töppösistä puhuen, ja vetää pois, mikä taasen soveltuu saappaisiin. Kuitenkin haluaisin enemmän valaistusta tälle asialle, mutta pelkäänpä ettei täällä päin ole löydettävissä ketään oppinutta asiantuntijaa de re vestiaria.
"Suuresti sitä epäilen minäkin", virkkoi päällikkö, silmäillessään pitkin lakeutta hajaantuneita ylämaalaisia, jotka saaliinensa olivat palaamassa leiriin, "vaikka res vestiariasta itsestään näkyy tällä erää olevan suuri kysyntä."
Kompaa kunnioitti parooni hymyilyllä, vaan palasi heti takaisin asiaan, joka näytti olevan hänelle mitä vakavinta laatua.
"Rättäri Macwheeble kyllä on sitä mieltä, että tämä kunniapalvelus on sen luontoinen, että se tehdään si petatur tantum, ainoastaan jos hänen kuninkaallinen korkeutensa vaatii kruunun vasallilta tätä mieskohtaista velvollisuuden osotusta; ja hän todellakin osotti minulle Dirletonin 'Epäilyksistä ja Kysymyksistä' tapauksen Grippit versus Spicer, koskeva maatilan peruutusta ob non solutum canonem, s.o. läänitysveron laiminlyönnin vuoksi, veron ollessa kolme pippurijyvää vuodessa, mitkä arvioittiin seitsemäksi kahdeksas-osaksi penniä Skotlannin rahaa, ja siinä kuitenkin vastaaja vapautettiin. Mutta minä katson varmimmaksi itse tarjoutua tekemään prinssille tämän palveluksen ja olla valmiina siihen. Kuitenkin pidän samalla huolta siitä, että rättärini silloin on saapuvilla, mukanaan protestikirja, jonka hän tässä on laatinut — (tässä parooni veti paperikääryn povitaskustaan) — ja jossa lausutaan, että 'jos hänen kuninkaallinen korkeutensa näkee hyväksi vastaanottaa muuta apua caligae'nsa (merkitkööt ne sitte saappaita tahi töppösiä); riisumisessa kuin sanotun Bradwardinen paroonin, niin se ei ole millään muotoa vahingoittava tahi ehkäisevä sanotun Cosmo Comyne Bradwardinen oikeutta samaan palvelukseen tulevaisina aikoina; eikä se ole antava kenellekään kamariherralle, kamaripalvelijalle, squirelle tahi hovipojalle, jonka apua hänen kuninkaallinen korkeutensa saattaa suvaita käyttää, minkäänlaista oikeutta, nimeä tahi vaatimusta sanotun Cosmo Comyne Bradwardinen tilaan ja Bradwardinen parooniuteen, kaikkineen mitä siihen kuuluu ja mikä ylempänä mainittu on'."
Fergus ylisti tätä toimenpidettä sydämensä pohjasta ja parooni lausui heille ystävälliset hyvästit, tyydytetyn turhamaisuuden myhäilyn kirkastaessa järeitä kasvojaan.
"Eläköön rakas ystävämme parooni", huudahti päällikkö Bradwardinen poistuttua kuuluvista; "hullunkurisempaa äijää ei ole Tweedin pohjoispuolella! Harmittaa kun en huomannut hänelle ehdottaa, että olisi tänä iltana saapunut prinssin iltaseurueeseen saapaspihti kainalossa. Varmaankin hän olisi suostunut, kunhan olisin pitänyt naamani totisena."
"Mutta miten voi sinua huvittaa pilanteko noin suopeasta ja arvokkaasta miehestä?"
"Suo anteeksi, Waverley, mutta sinähän yrität olla yhtä naurettava kuin hänkin. Etkö siis älynnyt, että mies on kaikesta sielustaan kiintynyt tuohon saapasjuttuun? Hän on pikku lapsesta asti kuullut ja ajatellut sitä maailman suurimpana etuoikeutena ja juhlallisimpana mainetyönä; ja pidänpä epäilemättömänä, että juuri sen saavuttamiseksi hän etupäässä ryhtyikin aseisiin. Usko minua, jos olisin yrittänyt pidättää häntä noin saattamasta itseään naurun alaiseksi, niin olisi hän pitänyt minua tietämättömänä, nenäviisaana narrina, tahi kenties joutunut kiusaukseen leikata kurkkuni poikki — jollaisen huvin hän oli jo kerran suoda itselleen erään muodollisen seikan johdosta, joka ei hänen silmissään kuitenkaan ollut puoleksikaan niin tärkeä, kuin nyt tämä saapas- tahi töppös-ongelma. Mutta minunpa täytyy mennä pääkortteeriin valmistamaan prinssiä tätä merkillistä kohtausta varten. Tietoni on varmaankin tervetullut, sillä se suo hänelle sydämmellisen naurun tällä haavaa ja saa hänet varomaan nauramasta hetkellä, jolloin se olisi sangen mal à propos. Näkemään asti siis, Waverley."