On vaarojakin paljon, En niitä pelkää, en, Kun Jeesus avun tarjoo Niin riennän eellehen. Jos siellä, taikka täällä Mun toimen olisi, Niin Jeesus kädellänsä Mua aina tukevi. Halleluja! amen! Ei kotini oo täällä, Se ompi taivaassa.
Hänelle on tapahtunut hänen toiveensa mukaan. Luottaen Vapahtajaan hän nukkui ja ylösnousemusaamuna saamme nähdä hänetkin kirkastettuna, sillä hän oli yksi niistä "pienistä" jotka ovat vaatteensa Karitsan veressä valaisseet. Kuultuamme hänen poismenostaan, täytti ikävä mielemme ajatellessamme niitä miljoonia, jotka kuolevat kuulematta kertaakaan Jeesuksesta.
Siellä elää miljoonia Synkän öisen varjossa, Sydämiä suruisia, Sortuu synnin kahleissa. Tietä etsii miehet, naiset, Vaan ei tiedä mistäpäin Pääsisivät sille tielle, Joka viepi elämään. Kong ja Mong ei sitä tiennyt, Siis ei voineet neuvoa Kuinka sielu eksyväinen Sille voisi saapua. Sitä ei myös "hooshang" tunne, Buddhan pappi parhainkaan Siksi kansa raukka siellä Kulkee harhapoluillaan. Kiinan kansan tarvitseepi Saada "sana Jumalan", Joka sitä valaiseepi, Johtaa tielle elämän.
III:mas Luku
Muutos oloissamme.
Syksyllä v. 1893 muutti neiti Verna H. Tshenkiang nimiseen kaupunkiin, jossa ulkomaalaiset saivat passitta asua. Seuraavana kevännä neiti Agnes M. jätti koulutoimen muuttaen Kiukiangiin, Kiangsii maakunnassa.
Kuukautta myöhemmin sain minä käskyn muuttaa neiti H—n työtoveriksi Tshenkiangiin. Koetimme vielä kerran v. 1894 pyytää lupaa sisämaahan päästäksemme, mutta turhaan.
Tsbenkiang
oli, kuten muutkin ulkomaalaisten asustamat kaupungit, kaksiosainen. Muurien sisäpuolella oli varsinainen, vanha kaupunki. Ulkopuolelle oli kasvanut toinen, suurempi kaupunki, jonne kauppa ja liike emäkaupungista oli aikain kuluessa siirtynyt. Sinne olivat ulkomaalaisetkin asettuneet. Siihen aikaan oli K.S.L—n työmiehet vuokrahuoneissa, mutta seuraavana vuotena lähetys osti maata, rakensi kauniin, kaksikerroksisen talon. Nyt on lähetyksellä samalla paikalla kaksi kaunista kotia ja suuri sairashuone. Paikalla, missä nyt nuo hauskat, kauniit rakennukset ovat, siinä oli ennen matalia, savisia mökkirähjiä, jotka olivat ooppiumipesinä. Kaikki on muuttunut. Leveää, tasaista katua kaunistavat nyt sen viereen istutetut, ihanat lehtipuut.
Kaupunki sijaitsee Jangtsir virran ja vihantien kukkulain välisessä laaksossa. Näköala kukkuloilta on erinomaisen kaunis. Muutamille niistä on rakennettu lähetystaloja, toisille linnoituksia. Kauvempana kohoavat korkeat vuoren selänteet. Tuolla välkkyy mahtavan Jangtsir virran pinta, jolla uivat tuhannet valkopurjeiset veneet ja monet höyrylaivat. Tuolta, virran toiselta rannalta, näkyy viljavainioita ja lehtipuiden kaunistamia kyliä.