Uudenvuoden edellä,
joka on heidän suurin, tärkein ja rakkain juhlansa, todellinen kansallisjuhla. Sen lähetessä kasvaa kihu kaupungeissa. Maalaiset tuovat sinne tavaroitaan niistä saaduilla rahoilla ostaakseen juhlatarpeita. Koo nien! koo nien! (uusivuosi, uusivuosi) kaikuu kaikkialla. Jokainen, joka vaan voipi, hankkii uudet vaatteet. Kenen varat eivät siihen riitä, riittävät ne ainakin vaatteiden vuokraamiseen. Vieraillaan sitten lainatuissa puvuissa! Kerran uudenvuoden päivänä lähestyi kotiamme hienosti puettu mies. Hämmästyneinä katselimme komeaa tulijaa ja suureksi huviksemme tunsimmekin hänessä "opettajamme!" Mies "potraili" lainatussa satininutussa!
Vuoden viimeisinä päivinä vilisee kaupunki velallisista, jotka koettavat piiloutua velkojiltaan. Maassa vallitsevan tavan ja lain mukaan, pitää velat olla suoritetut ennen uudenvuoden alkua. Lainanantaja etsii velanottajaa ja tämä koettaa kätkeytyä. Jos hän voi kätkeytyä uudenvuoden aamuun asti, on hän ahdistuksesta vapaa.
V. 1896 vietimme Kiinalaisten uudenvuoden Kaojuu nimisessä kaupungissa. Aattopäivänä, iltapuolella, tultiin meitä hakemaan taloon, jossa isäntä oli ottanut ooppiumia. Mies makasi liikkumattomana kun tupaan tulimme. Pyynnöstämme palvelijamme pani vettä hänen suuhunsa nähdäksemme josko hän voi lainata, mutta sitä ei mies enään voinut tehdä. "Emme voi häntä auttaa", — sanoimme, "mutta Jeesus voipi ja me tahdomme rukoilla Häntä hänen puolestaan!"
Kuolevaisen äiti hartaasti pyysi rukoilemaan, mutta hänen vaimonsa kiljasi: "eikä tarvitse rukoilla! Kuolkoon!" Surkea itku ja parku kuului talosta, lähdettyämme kotiin, jossa sydämestämme pyysimme Herran Jeesuksen armahtamaan miesparkaa, joka jo oli näennäisesti ihmisavun ulkopuolella.
Joutui ilta. Mies makasi tiedottomana. Äiti kutsutti "hooshangit" messuamaan, jotta kuolevaisen sielu ei kiirastuleen joutuisi ja murheen murtamana pani pötyä pöytään, kantoi ruokaa kaikenlaista heidän syötäväkseen. Papit vuoroin söivät, vuoroin höpisivät. Antaapas olla! — Siinä, silmät ummessa loilotellessa, jo kuului liikettä nurkasta, jossa sairas makasi. Katsahtavat sinne. Voi kauhua! — mies kaapsahtaakin ylös! Jo vaikeni pappien pomina ja taakseen vilkasematta paljaspäät livistivät tuvasta ulos, minkä kerkesivät. Äidin iloksi ja eukon suruksi parani mies. Velkojen tähden hänkin oli ottanut myrkkyä.
Sydämestämme kiitimme Jumalaa miehen parantumisesta.
Tämän juhlan aika on oikea itsemurhien aika. Toinen tärkeä tehtävä uudenvuoden edellä on
Keittiöpuusaan
taivaaseen lähettäminen. Se tapahtuu paria viikkoa ennen. Tämä jumala on paperille maalattu ja liistaroitu keittiön uuninrintaan. Siinähän sillä onkin mainio tilaisuus katsella talon naisten pahoja tekoja, kuulla heidän kaikki riidat ja panetukset. Ennenkun "laojee" taivaaseen lähtee talon pahoista pakisemaan, pidetään sille pidot, jottei siellä kovin kantelisi! Taritaan sille kanan ja sian lihat, makeiset, hedelmätkin, tietysti aina varojen mukaan. Kun "puusaa" on syötetty, juotettu, poltetaan se. Kuukauden kuluttua ostetaan uusi ja sanotaan sen taivaasta palanneen. Kolmas tärkeä tehtävä on