Entiset. Rouva Turholm ja Hanna tulevat peräovesta.
ASSESSORI, kuiskaten Kanttorille. Mitä täällä olemme puhuneet, se jää tietysti meidän välillemme. (Rouvalle.) Erinomaisen kaunis ilma tänään, voimme odottaa hyvää viljavuotta, raskaita jyviä.
ROUVA. Yksi ainoa yö saattaa vielä hävittää kauneimmatkin toiveet.
ASSESSORI. Miksi antautuisimme synkkien aavistusten valtaan, hyvä rouva, kun siihen ei mitään syytä ole.
ROUVA. Aikaista iloa on myöhäinen katua.
ASSESSORI. Sepä sukkelasti sanottu! Mutta aika rientää ja minun täytyy kiiruhtaa pois. Saisinko olla niin rohkea, että pyydän rouvasväkea tänään tulemaan luokseni? Kesäinen ilma oikein vetää ja viettelee meitä ulos.
ROUVA. Kiitoksia, jos suinkin pääsemme, tahdomme tulla.
ASSESSORI. Te myöskin, neiti Sommar, kaikin mokomin! Pääsemisestä ei puhetta.
HANNA. Jos täti lähtee —
ASSESSORI. Minä luultavasti viivyn siksi kunnan-huoneessa, mutta jos ohitse ajaessanne poikkeatte sinne, niin saamme jatkaa matkaa samassa seurassa minun vaunuissani. (Kättelee.) Hyvästi, rouva Turholm! Hyvästi, neiti Sommar! Te voitte tulla, kanttori, minun hevosessani.