"Hiljaa, Percival — hiljaa! Unhotatko sinä aivan kokonaan lady
Glyden siveän luonteen?"

"Minä piittaan vähät lady Glyden hyveistä! Minä en usko muuhun kuin hänen rahoihinsa. Etkö huomaa, kuinka asian laita on? Hän jäisi kenties vaarattomaksi, jos hän olisi yksin; mutta jos hän ja tuo Hartright-lurjus —"

"Kyllä, kyllä, nyt huomaan! Missä herra Hartright on?"

"Hän on matkustanut ulkomaille ja jos hän tahtoo pitää nahkansa eheänä, varotan minä häntä takaisin tulemasta heti."

"Oletko varma, että hän on poissa?"

"Aivan varma. Minä annoin vartioida häntä siitä lähtien, kun hän poistui Cumberlandista, siihen asti, kun hän matkusti. Oi, minä olen kyllä ollut valpas, sen voin sanoa sinulle. Anna Catherick oleskeli eräässä vuokratalossa lähellä Limmeridgeä. Menin itse sinne hänen päästyänsä käsistäni ja otin tarkan selon siitä, etteivät he tietäneet ollenkaan mitään. Minä annoin hänen äidilleen kirjeluonnoksen, joka hänen täytyi kirjoittaa neiti Halcombelle ja jossa hän vapautti minut kaikista huonoista vaikuttimista, kun minä pidin Anna Catherickiä mielisairaalassa. Vaivaa melkein minua sanoa, kuinka paljon olen hukannut aikaa etsiessäni häntä. Ja kesken kaikkea tätä uskaltaa hän näyttäytyä täällä ja pelastuu käsistäni omalla tilallani. Kuinka voin minä tietää, ketkä muut saavat puhella hänen kanssaan? Tuo väijyvä Hartright-konna voi tulla takaisin huomispäivänä tietämättäni ja hyötyä hänen lörpöttelystään —"

"Sitäpä hän ei tee, Percival! Kun minä olen täällä ja tämä nainen oleskelee vielä läheisyydessä, vastaan minä saavamme hänet valtaamme ennenkun herra Hartright — vaikka hän tulisikin takaisin. Nyt ymmärrän minä, niin, niin, nyt huomaan minä kaikki! Anna Catherickin löytäminen on ensimmäinen tehtävä; ole sitten levollinen muusta. Vaimosi on sinun vallassasi; neiti Halcombe ei eroa hänestä ja voidaan sen takia sanoa myöskin olevan sinun vallassasi, eikä herra Hartright ole Englannissa. Tuo näkymätön Anna on ainoa, jota meidän nykyisin tarvitsee ajatella. Olethan tarkoin kuulustellut?"

"Kyllä. Minä olen ollut hänen äitinsä luona; minä olen tarkastanut koko kylän — kaikki turhaan!"

"Voidaanko hänen äitiinsä luottaa?"

"Kyllä."