Tuo nuori syntipukki, joka oli yhdenkolmattavuotias, oli nainut mademoiselle de Wertheimin, kreivi de Wertheimin, keisarin kamariherran ja Alankomaiden kuvernöörin virkamiehen tyttären. Jälkikirjoituksena nuoriherra kirjoitti: "Clotilda on minusta vanhempi, ja se voidaan lukea hänelle viaksi; mutta minä olen siksi vanha hylky, ettei iän ero: haittaa, ja minä olen päättänyt tehdä parannuksen. Meidät vihki P. Gudulen kirkossa isä Holt. Clotilda on koko sydämestään oikean asian puolella, ja jokainen huutaa täällä Vif-le-Roy[Eläköön kuningas!] ja varmaan siihen äitikin yhtyy ja Trix myös. Ilmoita nämä uutiset heille hellävaroen; ja kerro mr. Finchille, asiamiehelleni, että hänen tulee kiristää ihmisiltä heidän vuokransa tahi lähettää minulle ainakin maksut. Clotilda laulaa ja soittaa spinettiä nätisti. Hän on vaalea kaunotar. Jos tulee poika niin sinä tulet kummiksi. Minä luovun armeijasta, sillä minä olen saanut kylliksi tappelusta ja mylord herttua antaa minulle suosituksensa. Minä vietän talven täällä ja viivyn ainakin niin kauan kun Clo joutuu lapsivuoteeseen. Minä sanon häntä Clo-muijaksi, mutta sitä ei saa toiset. Hän on etevin nainen Brysselissä — osaa maalata, soittaa, runoilla ja on tavaton keittäjä ja jälkiruokain laittaja. Minä asuin kreivin luona ja siten tulin hänet tuntemaan. Hänen veljiään, kreivejä, on neljä. Yksi on apotti — ja kolme palvelee prinssin armeijassa. Heillä on vireillä oikeusasia äärettömän perinnön saannista, mutta nyt ovat he köyhiintyneitä. Ilmoita tämä äidille, joka kuuntelee mitä vain sinulta. Kirjoita ja käske Finchin kirjoittaa kiiruusti. Hostel de l'Aigle Noire, Bruxelles, Flanders."
Niin oli Frank siis nainut roomalaiskatolisen naisen ja he odottivat perillistä; tällaiset tiedot täytyi mr. Esmondin viedä emännälleen Lontooseen. Se oli vaikea lähettilästoimi, ja eversti tunsikin suurta levottomuutta pääkaupunkia lähetessään.
Hän saapui majataloonsa myöhään ja lähetti heti Kensingtoniin sanansaattajan ilmoittamaan, että hän on tullut ja käy heitä tervehtimässä seuraavana aamuna. Sanansaattaja toi uutisia, että hovi oli Windsorissa ja että ihana Beatrix oli kotoa poissa täyttämässä velvollisuuksiansa hovissa. Vain Esmondin emäntä oli jäänyt taloonsa Kensingtoniin; hän näyttäytyi hovissa vain kerran vuodessa. Beatrix oli täydelleen tuon pikku talon emäntä ja valtias, sillä hän kutsui vieraat ja suosi osaltaan kaikkia mahdollisia kaupungin huveja ja iloja; mutta hänen äitinsä kulki omaa tietään, korutonta ja yksinäistä, vaikka hän tahtoikin olla tuon nuoren ladyn suojelija ja vanhempi sisar.
Heti kun Esmond oli pukeutunut (ja hän oli ollut jalkeilla paljon ennen kaupunkilaisia), hän tilasi vaunut mennäkseen Kensingtoniin ja saapui sinne niin varhain, että hän kohtasi hyvän emäntänsä aamurukouksista palaamassa. Tällä oli rukouskirja kädessä, sillä hän ei koskaan, niinkuin muut, antanut palvelijan sitä kantaa; siitä Esmond helposti voi päättää, missä hän oli ollut. Esmond käski ajajan pysäyttää, ja hän hypähti maahan, kun lady katsoi häneen päin. Ladyllä oli päässään leskenmyssynsä kuten tavallisesti ja hän kalpeni nähdessään Esmondin. Esmondin voimat aivankuin palautuivat, kun hän tunsi tuon lempeän pienen käden lähellä sydäntään. He saapuivat pian hänen armonsa talon ovelle ja astuivat huoneisiin.
Lady tarttui surullisesti hymyillen Esmondin käteen ja suuteli sitä.
"Miten sairas sinä oletkaan ollut! Niin kovin heikolta sinä näytät, rakas Henry!" sanoi hän.
Eversti olikin totta kyllä kuin haamu, sanotaan vain, etteivät haamut näytä oikein onnellisilta. Sellaiseksi tunsi Esmond itsensä aina kun hän poissaoltuaan palasi ladyn luo, niin, tosiaankin aina kun hän katsahti hänen suloisiin lempeisiin kasvoihinsa.
"Olen palannut, jotta omaiseni hoitaisivat minua", vastasi Esmond. "Jos ei Frank olisi minua haavoittumiseni jälkeen hoitanut, olisin ehkä mennyttä miestä."
"Frank-parka, tuo hyvä Frank", virkkoi hänen äitinsä. "Tahdottehan aina olla hänelle ystävällinen, mylord", jatkoi hän. "Tuo lapsiparka ei koskaan tiennyt tekevänsä teille vääryyttä."
"Mylord!" huudahti eversti Esmond. "Mitä tarkoitatte, hyvä lady?"