"On sanottu, että yhdistyksen vaikutus nyt on onnellisessa mitassa ja että sillä on käytettävänään niin paljon varoja, kuin tarvitaan; mutta jos alkaisimme niin ajattelemaan, niin tulisi siitä meille kuolema. Kun herkeämme koettamasta vaikutustamme laajentaa ja koota siihen tarvittavia varoja, niin muutumme elottomiksi ja kuiviksi kuten muutamat Europan rikkaista laitoksista, jotka ovat laiskuuteen vajonneet ja ruvenneet mädäntyneen puun tavoin lahoamaan, koska 'he ovat rikkaat eivätkä mitään tarvitse'. Meidän täytyy pyytää rahoja, rahoja, enemmän rahoja joka kokouksessa, mutta ei pitääksemme yhdistystä sen nykyisellä kohdalla vaan laajentaaksemme sen vaikutusta".
"Meidän tulee rakentaa koteja nuorille miehille ja nuorille naisille, lähetyskouluja, armelijaisuuslaitoksia, erilaatuisia parannuslaitoksia niin hyvin kuin paikkoja viatonta huvitusta, hengellistä ja yhteiskunnallista kehitystä varten, niin ettei nuorisollamme olisi mitään oikeutettua syytä antautua niihin verkkoihin, joita saatana kaikkialla koko kaupungissa heidän tielleen virittää".
Joku on sanonut, että N.M.K.Y:n tehtävä on hävittää lahkoeroitus, ja Mr. Moody näkyi tässä tilaisuudessa asettuvan samalle pohjalle, sillä hän huomautti sitä seikkaa, että henkilöitä kaikenlaisilla uskonnollisilla nimillä otettiin jäseniksi ja saivat yhdistyä yhdeksi ainoaksi kristilliseksi perheeksi. Innostus oli kokouksessa sangen suuri, ja oltiin sydämmellisesti iloisia siitä että oli onnistuttu toteuttamaan jalo tuuma, joka tarkoitti kaupungin nuorten miesten hyödyttämistä ja keskustan muodostamista hengelliselle toiminnalle, jonka vaikutukset epäilemättä tuntuisivat kautta koko pohjois-Lännen.
Yhdistyksen taloudenhoitajana oli tähän aikaan Mr. Farwell, jonka avutta Mr. Moody tuskin koskaan olisi saanut aikaan, mitä hän Chicagossa toimitti. Tämä mies muistutti vahvaa tornia. Hän oli sekä sydämmellisen hyvä että antelijas. Missä hän vaan näki tilaisuuden hyväntekemiseen, käytti hän sitä hyväkseen. Mr. Moody oli jo aikaisemmin kokenut hänen antelijaisuuttaan, ja koko Amerikan uskonnollisessa historiassa löytyy tuskin ainoatakaan nimeä, joka kristityltä yleisöltä ansaitsee enemmän kunniaa, kuin Mr. Farwell, tuo rikas ihmisystävä ja nöyrä Herran työmies Chicagossa. Hänen puheensa tässä tilaisuudessa oli seuraava sisältöinen:
"Kaksikymmentäviisi vuotta sitten nähtiin joukko pyörien päälle asetettuja tynnyreitä kuljetettavan pitkin Chicagon likaisia katuja, joista jaettiin järvestä noudettua vettä perheille. Vähän myöhemmin onnistuivat jotkut saamaan vetensä pitkin puuränniä eräästä pienestä vesisäiliöstä, joka täytettiin liikanaisen voiman avulla sen ajan ainoan jauhomyllyn höyrykoneesta".
"Silloin joku yrittelijäs kapitalisti tuumi rakentaa jättiläissäiliön, niin suuren että siitä riittäisi vettä koko kaupungille, ja sen maan, jolla tämä rakennus nyt sijaitsee, osti tarkoitusta varten Chicago Hydraulic Company. Mutta kaupungin nopea kasvaminen osoitti tuuman epäkäytännölliseksi, ja kaupungin hallinto otti asian omiin käsiinsä ja rakensi joka kaupunginosaan suuria vesisäiliöitä, jotka täytettiin läheltä rantaa otetulla, enemmän tai vähemmän likaisella vedellä".
"Tämän järjestelmän on vuorostaan syrjäyttänyt tunneli, jonka kautta raikasta vettä syvältä järvestä — loppumattomista varastoista — johdetaan koteihimme".
"Kun tämän rakennuksen muureja alettiin pystyttää juuri tälle paikalle, mikä kerran valittiin keskussäiliön sijaksi, ja ne nyt siunataan hengelliseksi keskustaksi, josta toivomme, että elämän puhdasta vettä on vuotaileva kaikille tahoille ihmisten janoa sammuttamaan — olen minä huomannut, että Jumalan käsi oli kaikessa tässä mukana, ja että, siunatessamme häntä järven syvyydestä saadun puhtaan veden edestä, meidän myös tulee ylistää hänen hyvyyttänsä, joka on opettanut meitä menemään lahkolaisuuden matalien ja sameiden rantojen ohi saamaan hengellistä elämäämme Kristuksen sydämmen kirkkaista syvyyksistä, ja lähettämään siunauksen virrat tähän suureen kaupunkiin kristillisen yhdistyksen kautta, joka ei tunne kirkko- ja uskontokuntien eroitusta".
"Tämä rakennus on käytännöllinen esitys Kristuksen kirkon yhteydestä. Täällä emme ole baptisteja tai metodisteja tai presbyteriläisiä; me olemme vaan uskovaisia. Ja jos Herran tahto niin on, niin ei mikään ole minua enemmän ilahuttava, kuin nähdä tämän yrityksen tuloksena täydellinen ja sydämmellinen yhdistys kaikkien välillä, jotka meidän Herraa Jeesusta Kristusta rakastavat, yhdistys, joka hävittää käsitysten eroituksen ja tekee hänen kirkkonsa yhdeksi kokonaisuudeksi moninaisuudessa, niin että on yksi laidun, yksi lauma ja yksi paimen".
"Tämä yritys, jonka onnellista täydentymistä tänä iltana vietämme, on kauan ollut tuumailun alaisena. Mutta vasta viime aikana on kellä tahansa ollut kylliksi uskoa käsittämään sen nykyistä laajuutta. Hyvä onkin, että sitä on tuonnemmaksi siirretty, muuten olisi siitä kenties suuren keskussäiliön sijasta tullut vaan tavallinen vesitynnyri".