Se, että hän oli niin valmis erkanemaan täältä, ei johtunut elämään kyllästymisestä eikä halusta päästä kauvemmin palvelemasta, sillä työ Kristuksen eteen tuotti hänelle sellaista iloa, että harvat ovat vertaista kokeneet.
Viimeinen kutsu tuli odottamatta. Alkupuolella yötä oli A. P. Fitt, hänen vävynsä, valvonut hänen vuoteensa vieressä. Hän näytti suurimman osan tästä ajasta nukkuvan levollisesti. Kello kolme aamupuolella tuli hänen poikansa W. R. Moody valvomaan sairashuoneessa. Useita tuntia makasi potilas levottomana, eikä voinut nukkua. Noin kello 6 aikaan a. p. tyyntyi hän ja vaipui luonnolliseen uneen, josta hän noin tunnin kuluttua heräsi. Hänen poikansa kuuli äkkiä, miten hän matalalla äänellä ja täsmällisesti puheli, lausuen:
"Maa väistyy, taivas aukeaa eteeni".
Hänen poikansa ensi ajatus oli herättää häntä jostakin, jonka hän otaksui uneksi.
"Ei, tämä ei ole mikään uni, William", lausui Mr. Moody. "Tämä on ihanaa! Tämä on kuin jonkinlainen hengellinen huumaustila! Jos tämä on kuolema, niin kuolema on suloinen! Täällä ei löydy mitään laaksoa! Jumala kutsuu minua, ja minun täytyy mennä!"
Hoitajatar kutsutti samassa perheen ja lääkärin, joka oli ollut yötä siellä. Mr. Moody jatkoi tyyntä puhettaan, tuntui ikäänkuin hän toisesta maailmasta olisi lausunut viimeisiä tervehdyksiään rakkailleen, jotka hän juuri oli jättämäisillään.
"Olen aina ollut kunnianhimoinen mies", hän sanoi, "en ole himonnut jättää jälkeeni rikkauksia ja tavaroita, vaan paljon työtä, jota teidän on jatkettava. Sinä saat jatkaa työskentelyäsi Mount Hermonissa, Paul saa vanhemmaksi tultuaan ottaa seminaarin johdon, Fitt'in tulee ottaa opisto haltuunsa, ja Ambert (hänen veljenpoikansa) voi auttaa teitä taloudellisissa tehtävissä".
Sitte näytti kuin olisi hän katsahtanut esiripun toiselle puolen, sillä hän huusi:
"Tämä on minun triumffini; tämä on minun kruunauspäiväni! Minä olen tätä vuosikausia odottanut".
Hänen kasvonsa paistoivat, ja äänellä täynnä iloista ihastusta hän lausui: "Dwight! Irene! Minä näen lasten kasvot!" Hän tarkoitti kahta lastenlastaan, jotka Jumala viime vuoden kuluessa oli luokseen korjannut.