AIRUT.
Mutta, rouva, —
CLEOPATRA.
En kärsi tuota »muttaa»; hyvän alun
Se aivan pilaa; pois se »mutta»! »Mutta»
Se on kuin vanginvahti, jota seuraa
Kamala pillomus. Mies, sinä, työnnä
Yht'aikaa korvahani koko tukku.
Hyvät ja pahat! Caesarin on ystävä.
Voi hyvin, sanot, ja on vapaa, sanot.
AIRUT.
Vapaako? Ei; sit' en ma sanonut.
Sitounut on Octavialle.
CLEOPATRA.
Mihin?
AIRUT.
Avioliittoon.
CLEOPATRA.
Pyörryn, Charmiana.
AIRUT.
Octavian on hän nainut, hyvä rouva.
CLEOPATRA.
Rutoista myrkyllisin sinut nielköön!
(Lyö häntä.)
AIRUT.
Malttukaa, armo hyvä!