CLEOPATRA.
Mitä sanot?
(Lyö häntä uudestaan.)
Pois ilkimys! Tai jaloissani silmäs
Kerinä kierii; tukkasi ma riistän,
(Repii häntä tukasta.)
Teräksin pieksätän ja suolaveessä
Sua hivutellen haudon.
AIRUT.
Armo hyvä,
En kauppaa tehnyt minä, toin vain sanan.
CLEOPATRA.
Peruuta, niin maakunnan olet herra
Ja onnes kukkuloilla. Hyvänäsi
Saat iskut pitää, vimmaan kun mun saatoit;
Ja mitä muuta kohtuullista vaadit,
Sen lupaan täyttää.
AIRUT.
Nainut on hän.
CLEOPATRA.
Konna,
Elänyt olet liiaksi!
(Paljastaa tikarin.)
AIRUT.
Ma karkaan. —
Mit', armo, aiotte? Syy mun ei ole.
(Menee.)
CHARMIANA.
Mieltänne, kuningatar, malttakaa;
Mies syytön on.
CLEOPATRA.
Ei syyttömyyskään ukonnuolta vältä.
Egyptin nielköön Niili! Lauhkein luoma
Käärmeeksi tulkoon! — Paluuta se orja;
Vaikk' olen hullu, hänt' en pure. — Joudu!