Antonion leiri Action niemekkeellä.
(Cleopatra ja Enobarbus tulevat.)
CLEOPATRA.
Sen vielä sulle kostan, ole varma.
ENOBARBUS.
Mut miksi? Miksi?
CLEOPATRA.
Sa panit vastaan sotaan lähtöäni,
Sanoen: se ei sovi.
ENOBARBUS.
Sopiiko se?
CLEOPATRA.
Kuin? Meitä sotaan haastetaan, ja meidän
Sopisi poissa olla!
ENOBARBUS (syrjään).
Siihen vastaan:
Jos sotaan viedään orihit ja tammat,
Niin orhit ovat liikaa; tamma kantaa
Soturin orhinensa.
CLEOPATRA.
Mitä sanot?
ENOBARBUS.
Läsnäolonne Antonion hurmais aivan,
Veis hältä järjen, sydämmen ja ajan,
Joit' on nyt tarvis. Löyhyydestä häntä
Jo syytetään: käy huhu Roomass', että
Photinus, kuohilas, ja hovinaiset
Nyt sotaa ohjaavat.
CLEOPATRA.
Kadotkoon Rooma!
Mädätköön kieli, joka meitä parjaa!
Sodassa mull' on tehtäväni: minä,
Jok' olen vallan pää, myös tahdon miesnä
Siell' esiintyä. Vastaan älä väitä;
Min' en jää jälkeen.