VOLUMNIA.
Harteissa ja vasemmassa käsivarressa. Oikein komeat naarmat kansan
katseltaviksi, kun hän astuu julkisesti esiin viranhakijana. Kun hän
Tarquinion karkoitti, sai hän seitsemän haavaa ruumiiseensa.
MENENIUS. Yhden niskaan, ja kaksi reiteen, — yhdeksän niitä oli, minun tietääkseni.
VOLUMNIA.
Ennen viimeistä sotaretkeä oli hänessä viisikolmatta haavan arpea.
MENENIUS. Nyt niitä on seitsemänkolmatta, ja jokainen arpi oli vihollisen hautana. (Torventoitauksia ja ilohuutoja.) Kuulkaas, torvet soivat!
VOLUMNIA. Ne ovat Marcion sanansaattajia. Hänen edellänsä käy riemu, ja jälkeensä hän jättää kyyneleitä. Kädessä tarmokkaassa musta surina. Hän iskee, ja se isku miesten turma.
(Torvet soivat, Cominius ja Titus Lartius tulevat, ja
heidän keskellänsä Coriolanus, tammiseppele päässä.
Päälliköitä, sotamiehiä ja airut.)
AIRUT.
Se kuule, Rooma, että Marcius yksin
Coriolissa taistel', uuden nimen
Näin kunnialla liittäin entisiinsä.
Se mainenimi on Coriolanus. —
Oi, tervetullut, kuulu Coriolanus!
(Torventoitauksia.)
KAIKKI.
Niin, tervetullut, kuulu Coriolanus!
CORIOLANUS.
Heretkää! Tämä sydäntäni loukkaa.
Vait, vaiti!