Huone Cymbelinen hovilinnassa.
(Imogen ja Pisanio tulevat.)
IMOGEN.
Jos voisit rantaan juuttua ja laivaa
Jokaista urkkia! Jos kirjoittaa hän,
Ja sit' en saa — oi, kirjeen kato oisi
Kuin kadotettu armo! Mitä viimeks
Hän lausui?
PISANIO.
Valtiaani, valtiaani!
IMOGEN.
Ja liinaa viuhtoi?
PISANIO.
Jopa suutelikin.
IMOGEN.
Tunteeton vaate, mua onnekkaampi! —
Ja siinä kaikki?
PISANIO.
Ei; niin kauan kuin
Voi saada minut silmin, korvin häntä
Muist' erottamaan, kannella hän viipyi
Ja viuhtoi hatuin, sormikkain ja liinoin,
Miten vain parhain mielenkuohultaan
Voi näyttää, kuinka vitkaan sielu lähti
Ja joutuun laiva.
IMOGEN.
Pieneltä kuin pääsky,
Viel' ehkä pienemmältäkin hän näytti,
Kun tarkkaamasta herkesit.
PISANIO.
Niin kyllä.