(Cymbeline tulee seurueineen.)
POSTHUMUS.
Voi meitä! Kuningas!
CYMBELINE.
Pois, kurja olento! Pois silmistäni!
Jos halpuudellas hovia sa lokaat,
Tään kuultuas, niin kuolet. Mene sinä,
Vereni myrkky!
POSTHUMUS.
Taivas teitä kaitkoon
Ja kaikki hyvät täällä siunatkoon!
Ma menen.
(Poistuu.)
IMOGEN.
Kuolemassa ei voi tuskaa
Kovempaa olla.
CYMBELINE.
Sinä epäkelpo,
Mun oisit voinut nuorentaa; nyt vuoden
Ikääni lisäät.
IMOGEN.
Isä, kiukull' älkää
Pilatko itseänne; vihanne
Ei minuun pysty; kaikki pelot, tuskat
Sulompi tunne voittaa.
CYMBELINE.
Armotonko?
Nöyryyttä vailla?
IMOGEN.
Epäilyksess' aivan
Ja vailla toivoa, siis armoton.