(Belarius, Guiderius ja Arviragus poistuvat.)
IMOGEN (heräten).
Niin, Milfordiin; mut mistä tie käy? — Kiitos!
Tuon pensaan luota? — Pitkältäkö vielä? —
Hyväinen aika! Kuusi peninkulmaa? —
Ma kuljin koko yön; nyt tahdon maata.
Mut vait! Ei vierellistä! — Taivaan vallat!
(Huomaa Clotenin ruumiin.)
Nuo kukat mailman iloja, ja ruumis,
Tuo verinen, sen suru! — Näen kai unta;
Minusta luolass' asuin; kelpo miesten
Siell' olin kokkina, mut niin ei ole:
Vain tyhjä nuoli, tyhjään ammuttu,
Vain aivon utuluomaa! Usein silmä
On sokko niinkuin järkikin. Voi sentään!
Pelosta vielä vapisen. Jos viel' on
Taivaissa säälin pisaraa niin pientä
Kuin kitin silmä vain, niin tilkka siitä,
Jumalat ankarat, te mulle suokaa.
Yhäkö unta? Oikein valveill' olen,
Mut sisässä se on ja ulkopuolla,
Ei kuviteltuna, vaan tunnettuna.
Mies päätä vailla! — Posthumuksen vaatteet!
Tuon säären muodon tunnen, käden tunnen,
Merkuriuksen jalan, Marsin reiden,
Herkuleen jänteet; mutta Zeun kasvot —
Taivaassa murhaa? — poissa on. — Pisanio,
Sun päälles kaikki kirot, tulkoot, mitkä
Hekuba hullu kreikkalaisiin syyti,
Ja minun myös! Tuon hurjan liitoss' olit,
Tuon Cloten perkeleen, ja yljältäni
Pään katkaisit! — Petosta olkoon vasta
Luku ja kirjoitus! — Pisanio konna
Väärillä kirjeillä, — Pisanio konna —
Päämaston huipun kaasi kauniimmasta
Maailman laivasta! — Oi, Posthumus!
Ah! Miss' on pääsi? Missä? Voi mua! Missä?
Sydämmeen miks ei pistänyt, Pisanio,
Ja päätä jättänyt? — Pisanio! Niinkö?
Niin, hän ja Cloten, ahnaus ja häijyys
Tään tuskan tuotti! Se on selvän selvää.
Tuo juoma, jota kalliiksi hän sanoi,
Sydäntä vahvistavaks, eikö vienyt
Se vallan tuntoa? Se päivän selvää:
Tuo Clotenin on ja Pisanion työtä. —
Verelläs kalvaat poskeni nyt punaa,
Niin että perin meitä kauhistuvat,
Kun meidät löytävät! Oi, ylkä! ylkä!
(Kaatuu ruumiin päälle.)
(Lucius, päällikkö ja muita sotaherroja ja tietäjä tulee.)
PÄÄLLIKKÖ.
Nuo Galliassa olleet legioonat
On käskystänne tulleet meren poikki,
Ja odottavat täällä laivojanne
Valmiina ovat.
LUCIUS.
Mitä Roomast' uutta?
PÄÄLLIKKÖ.
Senaatti nostanut on rajalaiset
Ja Italian aatelin: ne reipast'
On väkeä ja kunnon sotureita,
Ja heitä johtaa uljas Jachimo,
Siennan veli.
LUCIUS.
Milloin tulevat?
PÄÄLLIKKÖ.
Kun tuuli myöttää.
LUCIUS.
Hyvää toivett' antaa
Nopeus moinen. Väen katselmuksen
Nyt toimittakoot päälliköt. — No, mies,
Oletko sotaretkest' unta nähnyt?