VIRTA. En minäkään vaimoani epäile; mutta ilkeätä olisi nähdä heidät yhdessä. Mieskin voi olla liiaksi luottavainen, ja minä en tahtoisi mitään päähäni. Minä en niinkään voi rauhoittua.
PAASO. Kas, tuossa tulee se suupaltti Sukkanauhan isäntä. Hänellä on joko viinaa kallossa tai rahaa kukkarossa| kun on noin mielihyvillään. — Mitä kuuluu, hyvä isäntä?
(Ravintolan isäntä ja Höllönen tulevat.)
ISÄNTÄ. No, julkupukari! Sinä olet aatelismies. — Hidalgo-rauhatuomari, sanon minä!
HÖLLÖNEN. Tulen, isäntä hyvä, tulen. — Hyvää iltaa, kymmenesti hyvää iltaa, herra Paaso! Herra Paaso, tuletteko kanssamme? Meillä on pieni kepponen tekeillä.
ISÄNTÄ. Sano se hänelle, hidalgo-rauhatuomari, sano se hänelle, julkupukari.
HÖLLÖNEN. Niin, täällä on kaksintaistelu tekeessä walesilaisen papin, sir Hughin, ja ranskalaisen tohtorin, Cajuksen, välillä.
VIRTA. Hyvä Sukkanauhan isäntä, saanko vähän puhua kanssanne?
ISÄNTÄ. Mitä tahdot sinä, julkupukari?
(Menevät syrjään.)