PAASO. Herran rauha, hyvä herra pastori!
EVANS. Herran armo ja laupeus olkko kaikkein teijän kanss!
HÖLLÖNEN. Mitä! Miekka ja sana! Tutkitteko molempia, herra pastori?
PAASO. Ja vielä niin nuorekas, ihokas vain ja housut yllä, näin kolkossa ja kosteassa ilmassa!
EVANS. Sill' asjal o omat syys ja perustukses.
PAASO. Tulimme tänne tarjoamaan teille palvelustamme, herra pastori.
EVANS. Hyvä vaa. Mitä se olsis?
PAASO. Tuolla noin on suuriarvoinen herra, jota joku varmaankin on loukannut ja joka siitä on niin äkeässä riidassa oman arvonsa ja mielenmalttinsa kanssa, kuin suinkin saattaa ajatella.
HÖLLÖNEN. Olen elänyt neljä kertaa kaksikymmentä vuotta ja vähän päälle, vaan en ikänäni ole kuullut niin korkeasäätyisen, arvokkaan ja oppineen miehen joutuvan niin pois suunniltaan.
EVANS. Kuka se o?