ALENÇON.
Mitä, loordit? Pukematta?
BASTARDI.
Pukematta,
Ja iloisna, kun näinkin pelastuimme.
REIGNIER.
Olikin aika herätä ja nousta,
Kun hälytys jo kuului ovellamme.
ALENÇON.
Siit' asti kuin ma toimiss' olen ollut,
En ennen sotahankkeest' ole kuullut
Näin rajusta ja hurjanrohkeasta.
BASTARDI.
Se Talbot lienee itse hornan henki.
REIGNIER.
Jos ei, niin taivas häntä varmaan suosii.
ALENÇON.
Kas, tuossa Kaarle! Kuinka lie hän päässyt?
(Kaarle ja la Pucelle tulevat.)
BASTARDI.
Haa, hänt' on vartioinut pyhä Jeanne.
KAARLE.
Tää onko juonta, sinä viekas nainen?
Oletko ensin meitä mielistellyt
Vähällä voitolla, nyt hankkiakses
Häviön kymmenesti suuremman?