SOMERSET.
York valhettelee. Miks ei niitä nouda?
En ole velkaa hälle ystävyyttä,
Mua hävettäisi häntä kumartaa.
LUCY.
Englannin petos, eikä Ranskan voimat,
Nyt jalon Talbotin on ansaan saanut;
Hän Englantiin ei enää palaa, ei;
Toranne hänet petti, surmaan vei.
SOMERSET.
No tulkaa; ratsuväen saa hän oiti,
Jo kuuden tunnin päästä.
LUCY.
Liian myöhään!
Hän vangittu tai kuollut on. Ei voinut
Hän paeta, vaikk' oisi tahtonutkin;
Ja vaikka voiskin, paeta ei tahdo.
SOMERSET.
Jos kuollut on, niin hyväst', urho, vainen!
LUCY.
Häpeä teille jää, ja hälle maine.
(Menevät.)
Viides kohtaus.
Englantilaisien leiri lähellä Bordeaux'ta.
(Talbot ja hänen poikansa John tulevat.)