WARWICK.
Se, kaikkein uhaksikin, hältä viedään.
NORTHUMBERLAND.
Erehdyt: eteläss' ei sotajoukkos,
Joit' Essex, Norfolk, Suffolk, Kent on täynnä
Ja joista noin sa pöyhkeilet ja korskut,
Mun uhakseni herttuaa voi nostaa.
CLIFFORD.
Sull' olkoon oikeus tai vääryys, Henrik,
Niin Clifford lupaa sua miekoin puoltaa.
Maa auetkoon, mun nielköön elävältä,
Jos isän murhamiestä kumarran!
KUNINGAS HENRIK.
Oi, Clifford, sanas sydänt' ilahuttaa!
YORK.
Kruunustas luovu, Henrik Lancaster. —
Mitä, loordit, salakähmää mutisette?
WARWICK.
Jalolle Yorkin herttualle oikeus,
Tään talon muuten täytän sotureilla
Ja yli istuimen, miss' istuu hän,
Sen vaateen piirrän anastajan verin.
(Polkee jalkaansa, sotilaita näyttäytyy.)
KUNINGAS HENRIK.
Lord Warwick, sana vain: mun kuninkaana
Suo elämäni aika hallita.
YORK.
Mulle ja suvulleni kruunu lupaa,
Niin hallita saat rauhass' elinaikas.
KUNINGAS HENRIK.
Ma siihen suostun: Richard Plantagenet,
Mun jälkeeni sa haltuus ota kruunu.