RICHARD.
Kun rumpu soi, niin kuningas jo karkaa.
YORK.
Vaietkaa, pojat!
KUNINGAS HENRIK.
Vaikene sa itse,
Puhua anna Henrik kuninkaan.
WARWICK.
Ei, Plantagenet ensin! Kuulkaa, loordit;
Ja tekin tarkatkaa ja olkaa hiljaa;
Ken hänet keskeyttää, on kuolon oma.
KUNINGAS HENRIK.
Ma valtaistuimeni heittäisinkö,
Miss' isäni ja isoisä istui?
Ei, ennen sota tään maan tuhotkoon
Ja liput — jotka Ranskass' usein liehui
Ja nyt, mun surukseni, Englannissa —
Mun kalmaan käärikööt! — Miks kalpenette?
Mun oikeuteni suuremp' on kuin hänen.
WARWICK.
Todista se, niin kuningas saat olla.
KUNINGAS HENRIK.
Aseilla Henrik neljäs kruunun voitti.
YORK.
Niin, kapinoiden kuningastaan vastaan.
KUNINGAS HENRIK (syrjään).
Mitä ma sanon? Heikko mull' on oikeus. —
Kuningas valita voi perijänsä.
YORK.
No, entä sitten?