MORTIMER.
Oh, tuost' en ymmärrä sen taivaallista!
GLENDOWER.
Kaislalle tuohon maata sinut käskee
Ja pääsi painaa hänen helmahansa,
Niin lempilaulusi hän sulle laulaa
Ja unettaret luomillesi loihtii;
Hurmaavaan hortoon veresi hän tenhoo
Ja unen saa ja valveen moiseen riitaan
Kuin yön ja päivän riita vähää ennen,
Kuin uljas taivaallinen valjakko
Idässä kultaist' alkaa kulkuansa.
MORTIMER.
Ah, mielelläni lauluaan ma kuulen;
Sill'aikaa varmaan valmistuvat kirjat.
GLENDOWER.
Tee niin.
Se soittokunta, joka teille soittaa,
Ilmassa leijuu, tuhat virstaa täältä,
Mut tääll' on kohta. Istu vaan ja kuule.
PERCY. Tule, Katri, sinä sen makaamisen osaat; no joutuun, joutuun, että saan painaa pääni sinun helmaasi.
LADY PERCY.
Sinä, rääkkäsorsa!
(Glendower lausuu muutamia sanoja Walesin kielellä.
Soitto alkaa.)
PERCY.
Nyt näen, ett' osaa piru Walesin kieltä,
Enk' oikkujaan nyt lainkaan ihmettele.
Hän, jumal'aut, on hyvä soittoniekka!
LADY PERCY.
Sinun siis pitäisi olla hyvinkin soitannollinen, sinä kun olet
kokonaan oikkujesi vallassa. Hiljaa, veitikka, ja kuuntele, kun lady
Mortimer laulaa Walesin kielellä.
PERCY.
Ennemmin kuulen, kun Lady narttuni ulvoo Irlannin kielellä.