FALSTAFF. Ei ole kunniata, miehuutta eikä hyvää toveruutta sinussa, etkä ole sinä kruunupään verta, jos et uskalla kaapata muutamaa kruunua.
PRINSSI HENRIK.
No, olkoon menneeksi, kerran elämässäni tahdon olla huimapää.
FALSTAFF.
No, sepä järkevää puhetta.
PRINSSI HENRIK.
Ei; tulkoon mitä tulee, minä jään kotiin.
FALSTAFF. No, sitten minä, jumaliste, rupeen maankavaltajaksi, kun sinä tulet kuninkaaksi.
PRINSSI HENRIK.
Sitä en sure.
POINS. Sir John, kuulehan! Jätä minut prinssin kanssa kahden kesken; minä hänelle tätä seikkailua niin perustelen, että hän lähtee mukaan.
FALSTAFF. Hyvä; Jumala suokoon sinulle suostuttelijan hengen ja hänelle opinhaluiset korvat, niin että se, mitä sinä puhut, tepsisi, ja että se, mitä hän kuulee, herättäisi uskoa, niin että tuosta oikeasta prinssistä, pilan vuoksi vaan, tulisi väärä varas; sillä ajan väärinkäytökset kaipaavat, poloiset, kehotusta. Hyvästi! Eastcheapissa tavataan.
PRINSSI HENRIK.
Hyvästi, myöhä kevät! Hyvästi, marraskesä!
(Falstaff menee.)