TYHJÄNEN.
Nyt olemme ilopoikia; nyt tulee hauskin osa yöstä.
FALSTAFF.
Terveyttä, herra Mykkänen, ja pitkää ikää!
MYKKÄNEN (laulaa).
"Lasi täytä, sen tyhjäks juon,
Vaikk' ois penikulma sen pohjaan."
TYHJÄNEN. Kunnon Bardolph, terve tuloa! Jos jotakin kaipaat, etkä pyydä, niin syytä itseäsi. — (Paashille.) Terve tultua, sinä sievakka pikku veitikka, niin, totta tosiaankin, varsin tervetultua! — Herra Bardolphin ja kaikkein Lontoon kavalierien[23] malja!
TAAVI.
Minä toivon kerran vielä Lontoon näkeväni, ennenkuin kuolen.
BARDOLPH.
Jospa minä siellä teidät näkisin, Taavi. —
TYHJÄNEN. Niin, tuhat tulimmaista! Silloin varmaan halstoopin pullolta niskat taittaisitte. Häh? Eikö totta, herra Bardolph?
BARDOLPH.
Totta. Vieläpä kaksin kerroin.
TYHJÄNEN. Tuli ja leimaus! Kiitos vaan! — Se veitikka kyllä sinuun takistuu, usko pois. Hän ei sinua päästä, hän on oikea takkiainen.