(Fluellen palajaa; hänen jäljissään Gower.)
GOWER. Kapteeni Fluellen, heti miinojen tykö! Glosterin herttua tahtoo teitä puhutella.
FLUELLEN. Jaa miinatten tyijö, niin vai? Sanokkan te herttual, etei ol nii hyvä tuli miinatten tyijö, sill, näettäk, miinat ei ol akuraatis sotareklamentitten kans, siin ei ol tarppelist ontevuutt; sill, näettäk, viholine — sen te, näettäk, voisisitt selittä herttual — on kaivann ites neli jalkka kontramiinatten ali. Jumalist, mnää pelkkän ett hän paiska meijä kaikk ilmaha, jos ei tul paremppi tireksuunej.
GOWER. Glosterin herttuaa, jolle piirityksen johto on uskottu, ohjaa kokonaan eräs irlantilainen, sangen urhollinen mies, tosiaan.
FLUELLEN.
Kapteen Macmorris, eiks nii?
GOWER.
Niinpä luulen.
FLUELLEN. Jumalist; hän on nii suur tomppel, etei mailmas toist ol; sen mnää hänel sano vaikk päi silmi. Hänel ei ol sen enemppä tireksuunej oikkeois sotareklamenteis, näettäk, ruomilaisis reklamenteis, kun koeranpenikal.
(Macmorris ja Jamy tulevat etäältä.)
GOWER.
Tuossapa hän tuleekin ja skotlantilainen kapteeni Jamy hänen kanssaan.
FLUELLEN. Kapteen Jamy on ihmelise röhki mies, se o viss se, hänel on suur taitavus ja tietelisyys vanhois sodis, mnuu erityisen tietön mukka hänen tireksuunistas; jumalist, hän puolusta akumentejäs simmotto ku joku toinenki sotamies, mitä tule ruomilaisten vanhoitten sottain reklamenteihi.