KUNINGAS JUHANA.
Mit' olette te miehiänne?
BASTARDI.
Minä
Vakava alamainen, ylimys
Northamptonshirestä ja, niinkuin luulen.
Sir Robert Faulconbridgen vanhin poika,
Soturi, jonka kuulu Leijonamieli
Kentällä ritariksi löi.
KUNINGAS JUHANA.
Ja sinä?
ROBERT.
Saman Faulconbridgen perijä ja poika.
KUNINGAS JUHANA.
Hän vanhempi ja sinä perijäkö?
Siis sama teill' ei ole äiti ollut.
BASTARDI.
On varmaan, ruhtinaani, sama äiti,
Se tiettyä, ja sama myöskin isä,
Niin luulisin; mut vissin tiedon tuosta
Voi yksin äitini ja taivas antaa;
Ken ihmislaps vois moisest' olla varma?
ELEONORA.
Hyi, raakalainen! Äitiäsi herjaat
Ja kunniaansa loukkaat luulollasi.
BASTARDI.
Minäkö, rouva? Mull' ei siihen syytä.
Se veljeni on juonta, eikä mun.
Jos sen hän toteen sais, niin multa vuosin
Viissataa puntaa sieppais. Kaitkoon taivas
Mun maatani ja maammon kunniaa!
KUNINGAS JUHANA.
Tokinen poika! — Miksi nuorempana
Hän sulta vaatii perinnön?
BASTARDI.
En tiedä;
Varmaankin tekee tiluksia mieli.
Mut äpäräksi vain hän mua haukkuu.
Aviosyntyinenkö lien, vai enkö,
Se seikka on, jost' äiti vastatkoon;
Mut jalosyntyinen ma olen, herra, —
Siunattu, kellä minust' oli vaivaa! —
Naamamme rinnan pankaa, tuomitkaa:
Jos Robert vanhus meidän kummankin
On siittänyt, ja tuo jos isään tulee, —
Oi, Robert vanhus, isä, polvillani
Jumalaa kiitän, etten tule sinuun!