3. PORVARI. Kuninkaan kuolemako yhä totta?
2. PORVARI. On, liian totta; Herra auta meitä!
3. PORVARI. Siis myrsky tulossa?
1. PORVARI.
Ei, poika meitä
Jumalan armosta on hallitseva.
3. PORVARI. Voi maata, jonka valtias on lapsi!
2. PORVARI.
On silloin toki toivo hallinnosta,
Kun holho-ajan ensin neuvoskunta,
Ja, täyteen ikään tulleena, hän itse
Siks on ja silloin hallitseva hyvin.
1. PORVARI.
Niin oli myös, kun kuudes Henrik kruunun
Yhdeksän-kuisena sai Pariisissa.
3. PORVARI.
Kuin? Niinkö? Ei; sen tietköön Jumala!
Maa silloin syväst' oli valtataidost'
Ylenkin kuuluisa; ja kuninkaalla
Tukena silloin oli kunnon sedät.
1. PORVARI. Niin tälläi isän puolelta ja äidin.
3. PORVARI.
Josp' isän puolelt' olisivat kaikki
Tai isän puolelt' ei niin yhtäkään!
Kilpailu ensipaikasta se meitä
Käy liian liki, jos ei Herra auta.
Oi! Gloster herttua on vaarallinen,
Kuningattaren suku pöyhkä, röyhkä:
He hallittavat ois, ei hallitsevat,
Jott' entiselleen sairas maa taas toipuis.