1. PORVARI. Pahinta pelkäämme; käy kaikki hyvin.
3. PORVARI.
Kun pilvi uhkaa, pannaan vaippa ylle;
Kun lehti varisee, on talvi läsnä;
Ken yöt' ei odota, kun päivä laskee?
Ajaton myrsky kallist' aikaa tietää.
Kaikk' ehkä hyvin käy, jos Luoja sallii,
Mut sit' en toivo, sen ei olla väärtit.
2. PORVARI.
Niin, totta, kauhua on mielet täynnä;
Jos ketä puhuttelet, kaikki ovat
Niin tuskaiset ja synkän näköiset.
3. PORVARI.
Niin ennen suurta muutosta on aina:
Taivaallisella vaistoll' ihmismieli
Läheistä vaaraa varoo, niinkuin näemme,
Ett' ennen myrskyilmaa meri paisuu.
Kädessä kaikk' on Herran. Minne matka?
2. PORVARI. He, meidät haastettu on oikeuteen.
3. PORVARI. Niin minutkin; no, tehdään sitten seuraa.
(Menevät.)
Neljäs kohtaus.
Lontoo. Huone hovilinnassa.
(Yorkin arkkipiispa, nuori Yorkin herttua, kuningatar Elisabeth
ja Yorkin herttuatar tulevat.)