HERTTUATAR.
Mitenkä, pikku York? No, anna kuulla.
YORK.
Hän kasvoi, sanotaan, niin joutuun, että
Jo kaksituntisena leipää järsi;
Ma vasta kaksivuotisna sain hampaan.
Purevaa pilaa, mummo, eikö totta?
HERTTUATAR.
Mut, hyvä York, ken tuota sulle kertoi?
YORK.
He, mummo, hänen imettäjänsä.
HERTTUATAR.
Jopa! Hän kuoli ennen kuin sa synnyit.
YORK.
En tiedä, ken sen kertoi, jos ei hän.
ELISABETH.
Ovela vesa! Mene, senkin viiso!
ARKKIPIISPA.
Ei suuttumista lapseen, hyvä rouva.
ELISABETH.
Tyynessä kala kutee,
(Sanansaattaja tulee.)