GLOSTER.
Min moinen?
YORK.
Pieni.
PRINSSI.
York veli aina puheissaan on töykkä;
Mut, setä, kantakaa se kärsimällä.
YORK.
Mua kärsimällä kantakaa, hän pyytää.
Setä, hän ivaa minua ja teitä:
Kun olen pikkuinen kuin marakatti,
Mua voitte muka selässänne kantaa!
BUCKINGHAM.
Kuin sattuvat on sutkapuheet hällä!
Ivaansa setää kohtaan lieventääkseen
Somasti, sieväst' itseään hän ilkkuu.
Niin nuori ja niin viekas, ihme, kumma!
GLOSTER.
Suvaitsetteko tulla, ruhtinaani?
Me käymme, lanko Buckingham ja minä,
Äitinne luokse, pyytääksemme häntä
Toweriin teitä tervehyttämään.
YORK.
Kuin? Toweriinko aiotte, mylord?
PRINSSI.
Protektori sen katsoo tärkeäksi.
YORK.
Min' en saa rauhan unta Towerissa.
GLOSTER.
Ja miksi? Mikä siellä peljättää?