HASTINGS.
Mukahan tulen. — Tietäkääs, nuo herrat,
Joist' äsken puhuitte, nyt pääsee päästään.
STANLEY.
Sais ennen kunnot miehet pitää päänsä,
Kuin monet konnat käydä hattu päässä.
No, joko mennään?
(Airuen palvelija tulee.)
HASTINGS.
Edellä te menkää,
Ma ensin puhuttelen tätä miestä.
(Stanley ja Catesby menevät.)
No, mitä kuuluu, mies? Kuink' elät sinä?
PALVELIJA.
Hyvästi, kiitos arvo kysyjälle.
HASTINGS.
Nyt, tiedäs, mulla paremmat on päivät
Kuin viimein täällä tavatessamme;
Toweriin silloin vankina ma kuljin
Kuningattaren joukon vehkeilystä;
Nyt, tiedäs, — vaan sit' älä kelleen kerro —,
Nuo vainoojani tänään surman saavat,
Ja mull' on päivät paremmat kuin koskaan.
PALVELIJA.
Jumala suokoon niiden kauan kestää!
HASTINGS.
Suur' kiitos vaan! Kas, tuossa juomarahaa.
(Viskaa hänelle kukkaronsa.)
PALVELIJA.
Ma kiitän nöyrimmästi. (Menee.)