HERTTUATAR.
Kah, poikani Aumerle!
YORK.
Aumerle hän oli,
Mut, ystävänä Richardin, ei enää;
Nyt hänen nimensä on pelkkä Rutland.[19]
Vakuutin parlamentiss' että on hän
Uudelle kuninkaalle kuuliainen.
HERTTUATAR.
Terveeksi! Keitä on ne orvokit.
Joit' uuden kevään vehmas helma tuottaa?[20]
AUMERLE.
En tiedä, rouva; onkin mulle yhtä,
Olenko niistä yksi, vaiko en.
YORK.
Mut niin sä kevään karehessa toimi,
Ett' eivät ennen kukintaa sua poimi.
Mit' Oxfordissa? Siellä turnataanko?
AUMERLE.
Niin luulen.
YORK.
Sinne halaat, minä luulen.
AUMERLE.
Jos taivas siit' ei estä, sinne aion.
YORK.
Mikä sinetti se povestasi riippuu?
Sa kalpenetko? Tänne kirjoitus!
AUMERLE.
Vain joutavaa.