Toinen kohtaus.
Windsor. Huone kuninkaanlinnassa.
(Bolingbroke kuninkaana; Percy ja muita loordeja.)
BOLINGBROKE.
Hurjasta pojastani onko kuultu?
Kuukauteen kolmeen hänt' en ole nähnyt.
Hän meille vitsaus on, hän, jos mikään.
Ma soisin hänet löydettävän, loordit.
Kyselkää Lontoosta, sen kapakoista;
Käy, kuulemma, hän niissä joka päivä
Rivojen, hurjain pukarien kanssa,
Sellaisten, jotka ahtaill' asuu teillä
Ja ryöstää matkaajat ja vahdit pieksee;
Ja nuori, riehakas ja hento poika
Hän pitää kunnianaan kannattaa
Mokomaa roistoseuraa.
PERCY.
Armon herra,
Ma kaksi päivää sitten prinssin näin
Ja kerroin hälle juhlist' Oxfordissa.
BOLINGBROKE.
Ja mitä sanoi huimapää?
PERCY.
Hän vastas, että aikoi mennä saunaan,
Alttiimman nartun ottaa hansikkaan
Ja sitä kantaa muistona ja sillä
Upeimman ratsaan satulasta syöstä.
BOLINGBROKE.
Yht' irstas, kuin on hurja! Kummassakin
Paremman toivon häivää toki näen,
Jost' ehkä vanhemmiten hyvää koituu.
Ken tulee tuossa?
(Aumerle tulee.)
AUMERLE.
Missä kuningas?