MALVOLIO. Sen olen jo sanonut; hän vaan vakuuttaa, että hän seisoo yötä päivää kuin vahtikoju ovellanne, kunnes päästätte hänet puheillenne.
OLIVIA.
Minkä laatuinen ihminen hän on?
MALVOLIO.
Miehinen ihminen.
OLIVIA.
Minkä säätyinen?
MALVOLIO.
Säädytön; hän haluaa teitä puhutella, jos haluatte tai ette.
OLIVIA.
Minkä näköinen hän on, ja minkä ikäinen?
MALVOLIO. Ei kyllin vanha mieheksi, eikä kyllin nuori pojaksi; niinkuin litu, ennen kuin se tulee liskoksi, tai niinkuin raakila, ennen kuin se kypsyy omenaksi; ei vuoksi eikä luode, siinä vaan miehen ja pojan keskivaiheilla. Hän on varsin sievännäköinen ja puheissaan sangen nenäkäs. Luulisinpa, ettei hän ole vielä kuiva korvan takaa.
OLIVIA.
Tulkoon sisään. Kutsukaa tänne kamarineitsyeni.
MALVOLIO.
Kamarineitsyt, armollinen neiti kutsuu teitä.
(Menee.)
(Maria palajaa.)