NARRI. Jää hyvästi! Pysy yhä pimeydessä sinä! Ennenkuin myönnän sinussa tervettä järkeä olevan, täytyy sinun tunnustaa Pythagoraan oppi ja varoa, ett'et tapa pöllöäkään, jott'ei isoäitisi sielu joutuisi kodittomaksi. Jää hyvästi!
MALVOLIO.
Herra pastori! Herra pastori!
HERRA TOPIAS.
Kaikkein rakkahin herra Topas!
NARRI.
Eikö totta, taitaa se lukkari laulaa?
MARIA. Tuon olisit voinut tehdä ilman partaa ja kaapuakin; eihän hän sinua näe.
HERRA TOPIAS. Puhuttele nyt häntä omalla äänelläsi, ja sano minulle, miltä hän sinusta tuntuu. Oi, että tämä koiruus kunnialla päättyisi! Jos voi hänet säällisellä tavalla päästää vapaaksi, niin pitäisi se tehdä, sillä minä olen nyt niin huonoissa väleissä sisarenityttären kanssa, ett'en millään varmuudella voi ajaa tätä kepposta loppuun. Tule sitten oiti kamariini.
(Herra Topias ja Maria menevät.)
NARRI (laulaa).
"Hei Antti, hupi-Antti,
Kuinka helttusi jaksaa?"
MALVOLIO.
Narri! —