LESKIVAIMO.
Niin kyllä; raukka
Miss' olleekin, on sydän hällä raskas.
Tuo tyttö, jos vain tahtois, voisi hälle
Poloiset tehdä.
HELENA.
Mitä tarkoitatte?
Hänt' ahdistaako rakastunut kreivi
Luvattomilla pyyteillä?
LESKIVAIMO.
Sen tekee,
Ja käyttää keinoja, mill' ihan saattaa
Pilata tyttölapsen hennon maineen.
Mut tyttö varuill' on ja varusteissa
Ja pitää kunnialla puoliaan.
MARIANA.
Jumala auttakoon!
(Bertram, Parolles ja osa florensilaista armeijaa kulkee
liehuvin lipuin ja helisevin soitoin näyttämön poikitse.)
LESKIVAIMO.
Jo tulevat. —
Tuo on Antonio, herttuan vanhin poika;
Tuo Escalus.
HELENA.
Ja kuka ranskalainen?
DIANA.
Tuo, sulkatöyhtö päässä: sievä mies,
Kun vaimoaan vain lempis! Kauniimp' oisi,
Jos reilump' oisi. Eikös ole soma?
HELENA.
On kyllä.
DIANA.
Sääli, ettei ole reilu.
Tuoss' on se konna, joka moisiin toimiin
Hänt' ohjailee. Jos hänen vaimons' oisin,
Niin myrkyttäisin roiston.