Toinen kohtaus.
Sama paikka.
(Lady Macbeth tulee.)
LADY MACBETH.
Mi heidät juovutti, mun rohkaisi;
Mi heidät sammutti, mun tulistutti. —
Vaiti — Hiljaa! — Huuhkain vaan se siellä huikaa,
Se turman enne, joka huutaa julmaa
Hyv'yötänsä. — Hän työss' on; ovi on auki;
Kuorsaillen juopunehet vartijat
Ivaavat tointaan. Moisen laitoin juoman,
Ett' elämä ja surma kiistäkööt nyt,
Ovatko hengissä he vaiko kuolleet.
MACBETH (sisältä).
Ken siellä?
LADY MACBETH.
Voi, heränneen heidän pelkään
Ja tekemättä jääneen työn; — ei rikos,
Vaan yritys se meidät tuhoo. — Vaiti! —
Asetin valmihiksi miesten puukot;
Ne huomasi hän kai. — Jos ei hän olis
Isääni muistuttanut nukkuessaan,
Min' oisin tehnyt sen. — Mun mieheni!
(Macbeth tulee.)
MACBETH.
Nyt on se tehty. — Kuulitko sa mitä?
LADY MACBETH.
Yöhuuhkan huudon vaan ja sirkan laulun.
Puhuitko sinä?
MACBETH.
Milloin?