LÄÄKÄRI.
Minulle sen voitte sanoa; ja hyvä, jos sen tekisitte.
ROUVA. En teille, enkä muille: ei ole mulla sanoilleni todistajaa.
(Lady Macbeth tulee, kynttilä kädessä.)
Nähkääs, tuossa hän tulee! Tuo on aivan hänen tapaansa; ja sikeimmässä unessa, niin totta kuin elän. Tarkastelkaa häntä; hiljaa!
LÄÄKÄRI.
Mistä hän on kynttilän saanut?
ROUVA. Se oli hänen vuoteensa vieressä. Hänellä pitää aina olla kynttilä palamassa: se on hänen käskynsä.
LÄÄKÄRI.
Näettekö, hänen silmänsä ovat auki.
ROUVA.
Niin, mutta näkö on ummessa.
LÄÄKÄRI.
Mitä hän nyt tekee? Kas, kuinka hän hieroo käsiänsä.
ROUVA. Hänen tapansa on menetellä, ikäänkuin hän käsiänsä pesisi. Olen nähnyt hänen sitä tekevän neljänneksen tuntia yhteen mittaan.