JAGO.
En luullut, että Cassio häntä tunsi.
OTHELLO.
Oo, hän se väliämme usein kulki.
JAGO.
Todella?
OTHELLO.
Todella! Niin todella.
Mik' ihme tuo? Hän eikö kunnon mies?
JAGO.
Kunnonko?
OTHELLO.
Kunnonko! Niin, kunnon mies.
JAGO.
En minä muuta tiedä.
OTHELLO.
Mitä luulet?
JAGO.
Mitäkö luulen?
OTHELLO.
Mitäkö luulen! Haa!
Hän, jumal'aut', on kaikuni! Kuin häll' ois
Mielessä hirmu, joka nähtäväksi
On liian julma. — Jotakin sa tahdot;
Sa sanoit äsken: "tuo ei mieleen mulle",
Kun Cassio läksi. Mik' ei mieleen sulle?
Ja kun ma kerroin, että tyynni tunsi
Hän kosintani, huusit: "todella?"
Rypistäen ja vetäin kurttuun otsas,
Kuin oisit jonkun hirvittävän aatteen
Ajuhus kätkenyt. Tuo aattees ilmi.
Jos rakastat mua.