OTHELLO.
Se onko mahdollista?
DESDEMONA.
O, Jumal' armahda!
OTHELLO.
Suo anteetta! Sinut
Venetian viekkaaks huoraks luulin, jonka
Othello nai. —
(Emilia palajaa.)
Te, vaimo, jonka toimi
Päinvastainen kuin pyhän Pietarin on,
Te hornan ovenvahti! Te, niin, te!
Nyt työ on tehty; tuossa vaivastanne!
Ov' auaiskaa; meit' älkää ilmi tuoko.
(Lähtee.)
EMILIA.
Voi, herra tuo hän mitä miettineekään?
Kuin voitte, hyvä rouva? Kuinka voitte?
DESDEMONA.
Kuin oisin puoleks unessa.
EMILIA.
Kuink' ompi herran laita, rouva hyvä?
DESDEMONA.
Kenenkä?
EMILIA.
Herrani.
DESDEMONA.
Ken on sun herras?