BORACHIO. Conrad, hoi!
1 VARTIJA (syrjään). Hiljaa! Vaiti!
BORACHIO. Conrad, etkö kuule?
CONRAD. Tässähän olen, mies, ihan kiinni kyynärpäässäsi.
BORACHIO. Siksikö, hitto olkoon, sitä kyynärpäätäni syyhyttikin; luulin jo saavani syyhelmää.
CONRAD. Tuohon vastaan toiste; jatka nyt vain kertomustasi.
BORACHIO. Asetu tähän ihan räystään alle, — alkaa sataa tihutella — niin kerron, niinkuin rehellinen juomaveikko,[17] sinulle kaikki.
1 VARTIJA (hiljaa). Kavallusta, miehet! Mutta hiljaa, hiiskumatta!
BORACHIO. Tiedäppäs, että olen Don Juanilta voittanut tuhannen tukaattia.
CONRAD. Onko mahdollista, että konnantyö voi olla niin kallista?